HS: Millä työllisyys saadaan nousuun?

Aamulla Hesaria lukiessa eteen osui artikkeli otsikolla "Millä työllisyys saadaan nousuun? Poliitikot pähkäilevät keinoja, mutta kansalla on selkeä suosikki". Listalla oli seitsemän vaihtoehtoa, sekä kaksi tyhjää vaihtoehtoa. Jäikö listalta kuitenkin puuttumaan jotain..?

Ehkä listalle pitäisi lisätä tasa-arvon kehittäminen työpaikoilla, kun sitä Suomessa korostetaan. Miksi se ei kuitenkaan toteudu työpaikalla? Toteutumisen ontumisesta annan kaksi esimerkkiä: työpajat, joista saa sosiaaliturvan palkaksi, sekä (kokemukseni mukaan) palkkatuella työllistetyt.

Palkkatuella työllistämisestä olen nähnyt muutaman esimerkin. Nämä henkilöt ovat lähtökohtaisesti 'tavallisia' työntekijöitä ala-arvoisempia. Tarkentavana yksityiskohtana esimerkki, jossa palkkatuella on työllistetty kahvinkeuttäjäksi ja juoksupojaksi. Voiko silloin kokea työllään olevan merkitystä, tai lisääkö se omanarvontuntoa? Kyllä - aluksi. Kun työ alkaa rutinoitumaan, ja kokonaiskuva hahmottumaan, syntyy herkästi tunne aliarvioinnista ja aliarvostuksesta.

Joillekin se saattaa toki tuoda arvostusta työntekoon, ja sitä kautta halua työllistyä, sitä en kiistä. Esimerkiksi taloudellisen tilanteen koheneminen helpottaa kummasti monia arjen haasteita. Tätä kautta se on hyvä juttu, mutta entä jos ei ole tietoa jatkosta 6kk palkkatuetun työn jälkeen - esimerkiksi yrityksen taloudellisen tilanteen vuoksi?

Hyvänä kysymyksenä onkin, että miten nämä palkkatuella tempputyöllistetyt saadaan tuntemaan tasa-arvoa ja työn merkityksellisyyttä? Esimerkkiin viitaten, jatkumo tälle tempputyöllistämisellä näyttää olevan työmarkkinatuelle siirtyminen, ja aktiivimalli ohjaa työpajalle entistäkin alempiarvoiseksi kuntoutujaksi. Jatkumo siis kulkee alaspäin, eikä ylöspäin. Olisiko tässä parantamisen varaa? Ehkä palkkatukityöllistämisen jatkumo tulisi varmistaa ennen työsuhdetta - suunta ylös, eikä alas.

Palkkatukityöllistäminen nostaa työllisyyslukuja hetkellisesti, mutta tämänkaltaisessa hetkellisessä tempputyöllistämisessä piilee suuri riski pidentää työttömyyttä - juurikin alaspäin suuntaavan jatkumon vuoksi.

Jos työllistetään palkkatuella, niin kaiken järjen mukaan sen pitäisi avata polkua eteenpäin, eikä paria askelta eteen ja kolmea taakse. Jos ei ole tiedossa, että tämä halpatyövoima voi jatkaa työpaikassa eteenpäin, niin mielestäni se on palkkatuen väärinkäyttöä, jonka seuraukset saattavat kuljettaa tilannetta huonoon suuntaan. Lisääkö tämä luottamusta tulevaisuuteen, vai vai murentaako sitä entisestään?

Itselleni vastaus Hesarin kyselyyn vaikuttaa päivänselvältä, mutta juuri tämä oleellinen seikka jäi kyselystä puuttumaan - tasa-arvon lisääminen työpaikoilla.

2 ajatusta aiheesta “HS: Millä työllisyys saadaan nousuun?”

  1. Kiitos blogistasi! Hienoa, että kirjoitat kokemuksiasi ja ajatuksiasi laajemmin luettavaksi.

    Kommentti yrittäjältä: olemme käyttäneet palkkatuettuja ja he ovat olleet meillä vahvasti asiantuntijatehtävissä, joten en tunnista itseäni kirjoituksestasi ja koen yleistyksen kohtuuttomaksi. Olisikohan TE-toimistoilla tilastoja palautteiden pohjalta miten nämä on koettu?

    Meillä kokeilut ovat menneet pieleen lähinnä TE-toimistojen huonon tai epäselvän viestinnän takia, TE-toimiston digiosaamattomuuden sekä maksatusten hankaluuden ja viiveiden takia.

    Olen myös hyvin kauan työelämässäni seurannut ihmisten ammattitaitoasiaa ja ensinnäkin siihen ei ole vieläkään kehitetty hyviä mittareita. Toisekseen: ostaisitko itse vaikkapa ladan ja bemarin samalla hinnalla? Tai parranajokoneista höylän tai Braunin kolmeteräisen sähköparranajokoneen samalla hinnalla? Miksi ostaisit ja miksi et?

    Työnantaja ostaa työvoimaa ja niiden laatu vaihtelee erinäisistä kipeistäkin syistä. Työnantaja taas saa rahansa asiakkailta, jotka haluavat pääasiassa ostaa laadukkaita tuotteita. Asiakkaat alkavat tinkiä laadusta vasta siinä vaiheessa, kun heillä ei ole rahaa enempää mutta välillä laatu on vaikea selvittää ja loppuviilaukset ovat usein vain sitten mielikuvia.

    Olen ehdottomasti sitä mieltä, että haluaisin auttaa kaikkia työttömiä työllistymään koska parhaimmillaan työnteko on antoisaa ja pitää terveenä. Koen kuitenkin usein, että meillä on turhaa vastakkainasettelua. Kaikki yrittäjät eivät ole rikkaita, monet elävät jopa nälkäpalkalla. Ja jos heitä vielä syytetään kohtuuttomista asioista, talkoisiin on haastavaa lähteä mukaan. Päättäjät taas tekevät välillä erikoisia päätöksiä, mitkä ovat kaukana todellisuudesta. Olisi hienoa, että näitä tahoja saataisi lähemmäksi toisiaan.

    1. Moi.

      Ensinnäkin, kiitos kommentistasi. Yleistämisellä viittaan lähes poikkeuksetta siihen, että tämä on mahdollinen epäkohta. Voisin verrata siihen, että jos esim. verohallinnon nettisivuilta löydetään uusi tietoturvaan liittyvä aukko, niin se pitää korjata. Avaako tämä yleistämistäni?

      EDIT: Yritykseen viittaaminen oli esimerkki, mutta tätä voi tapahtua myös julkisella sektorilla esimerkiksi määrärahojen leikkaamisen vuoksi. Jos on tiedossa, että määrärahoja todennäköisesti leikataan, niin silloin toteutuu tämä kaksi askelta eteen, ja kolme taakse. Lapselle ojennetaan tikkaria, ja juuri kun hän on ottamassa siitä kiinni, se vedetäänkin takaisin, ja sanotaan ettei tänään ole karkkipäivä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *