Miten peruskoulussa meni?

Elin lapsuuteni hyvässä kodissa yhdessä perheeni kanssa. Äitini oli vakituisessa työssä, mutta isäni oli joutunut sairaseläkkeelle nuoruudessa sattuneen onnettomuuden vuoksi. Tällä on varmasti osuutta siihen, että isäni kannusti kovasti koulunkäyntiin.

Yksi esimerkki miten isäni kannusti koulunkäyntiin, oli opetuspelien hankkiminen tietokoneelle. Ensimmäinen näistä oli Lingua Land, jonka avulla opettelin englantia, ranskaa, vähän ruostia, ja saksaa.

Muita pelejä muistan olleen kymmensormijärjestelmää opettava (DOS?)-peli, ja kaikki Alkupolku-opetuspelit. Alkupolku-pelisarja sisälsi kattavasti ala-asteella opetettavia asioita matematiikasta kieliin, ja yleissivistäviin oppiaineisiin.

Touhuilin lapsena ihan tavallisia asioita. Rakentelin puumajoja, ja lumilinnoja. Kävin mökillä, leikin, ja uin. Perheoloni olivat hyvät ja turvalliset. Lähtökohdat elämää varten olivat hyvät.

Minulla oli läpi ala-asteen kiitettävä keskiarvo. Osasin paljon asioita jo valmiiksi, joten useimmiten minun ei tarvinnut lukea kokeisiin. Jos luin, niin katsoin kirjat kertaalleen läpi, ja muistin asioita näkömuistin avulla. Yleensä kokeisiin lukiessa ei tarvinnut muuta tehdä, kun selata otsikot läpi. Yhdistin oppitunneilla kirjasta auki olleen sivun opetuksen sisältöön.

Olin kilpailuhenkinen - myös koulussa. Kilpailin tuolloisen kaverini kanssa siitä, kumpi saa tehtävän, tai kokeen ensimmäisenä tehdyksi. Sama koski myös koenumeroita. Olimme hyvät kaverit, kunnes kaveriporukka muuttui yläasteella.

Ala-asteen 3-6 luokkien opettajasta haluan sanoa sen verran, että hänellä oli tapa selvittää erimielisyydet osallisten kanssa keskustellen. Hän ei siis antanut jälki-istuntoja, vaan ratkoi asiat keskustelemalla. Tämä oli mielestäni erinomainen käytäntö.

Ala-asteella olin kiltti koulupoika, ja yläasteelle siirtyessä minusta tulikin kaveriporukan mukana paha poika. Opattajat pitivät minusta ala-asteella, mutta yläasteella koen tulleeni koulukiusatuksi opettajien toimesta.

Opettajien koulukiusaamisella viittaan aiheettoman jälki-istunnon antamiseen vaikkapa tupakoinnista. Muistan opettajan kuvanneen tuon syytä "kissa-hiiri-leikin" lopettamisella. Koin tulleeni syrjityksi, ja saavani rangaistuksen joka tapauksessa - oli aihetta tai ei.

Tilanteen jatkuessa minut lähetettiin psykologille juotuani salaa keiteltyä kiljua koulupäivän aikana. Tuona päivänä oli bänditapahtuma, jota varten se varsinaisesti oli. Tämä siis kahdeksannen luokan keväällä. Tuolloin alkoi myös psykiatrinen hoitohistoriani, joka päätettiin viime joulukuussa.

Joululomalta palatessa yhdeksännellä luokalla, koin opettajien tiukentaneen entisestään linjaansa rangaistuskäytäntöjen suhteen. Muistan kerran uskonnontunnille mennessä tilanteen, jossa lensin ulos jo ennen paikalleni istumista. Opettaja saatteli sanoin: "Täällä ei tommasia Saatanan apujoukkolaisia kaivata..."

Ennen psykiatrista osastojaksoa, minulla oli suuri määrä jälki-istuntoja istumatta. Muistaakseni kymmeniä tunteja. En jaksanut niistä loppuvaiheessa enää välittää, enkä piitannut koulun säännöistä. Tein mitä huvitti, ja keräilin jälki-istuntoja "kokoelmaani". Laskeskelin etten ehtisi kaikkia jälki-istuntoja suorittamaan kevätlukukauden aikana.

Oli helmikuu, kun eräs opettaja vei minut huoneeseensa, ja sanoi ettei minulle ole tulossa "minkäänlaista ylimääräistä apua" mielialaongelmiini. Tämän seurauksena yritin itsemurhaa.

Suoritin peruskoulun loppuun sairaalakoulussa tyydyttävällä keskiarvolla. Olisin ollut halukas palaamaan kotiin jo aiemmin, mutta omasta koulustani linjattiin, etteivät anna minkäänlaisia myönnytyksiä / kevennyksiä, jotta voisin palata takaisin. Minut suljettiin pois myös luokkaretkeltä. Osastohoito päättyi kevätlukukauden loputtua.

Jälkeenpäin ihmetyttää, etten saanut kotiutua pyynnöistä huolimatta, vaikka vointini oli jo tasaisesti parempi. Tästä osoituksena mm. harrastuksissa käyminen osastolta käsin. Myös vanhempani toivoivat kotiuttamistani.

Kysymys kuuluu, ulkoistettiinko kevätlukukauteni psykiatriselle sairaalalle?

Toinen kysymys kuuluu, mitä tästä voidaan oppia?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *